Jäidenlähtöä odotellessa / Until ice breaks up (English text below)

Tunnen, että olen etuoikeutetussa asemassa saadessani kokea tämän kauniin kevättalven. Niin, tämä on ensimmäinen kokonainen talveni Kemijärvellä. Tein elämänmuutoksen ja muutin napapiirin pohjoispuolelle vuodenvaihteessa. Enkä ole päätöstä katunut! Aikaisemmin vietin lomia alueella ja ihastuin paikkakuntaan. Lopulta loman jälkeen oli aina vain vaikeampi ja haikeampi lähteä kohti etelän kotia. Viime syksynä päätös lopulta syntyi ja joulun alla muuttoauto toi maallisen omaisuutemme pohjoiseen. Vihdoinkin saan asua paikassa, jonka tunnen oikeasti kodikseni.

Kevät!

Luonnossa liikkuminen on minulle henkireikä, jota ilman en voi elää. Täällä, Lapin järvimailla, luonto on joka paikassa lähellä. Kotiovelta pääsee järvenrantaan kesällä uimaan ja talvella suoraan jäälle hiihtämään. Retkelle voi lähteä vaikka lähelle keskustaa ja silti tuntee olevansa erämaassa. Henkeäsalpaavia maisemia pääsee ihailemaan läheisten vaarojen lailta, Kotavaaralla näkötorniin kiipeämällä näkee vieläkin pidemmälle, aina isommille tuntureille saakka.


Tiedän, että tämä onnentunne voi olla myös vain alkuhuumaa, mutta ei se haittaa. Nautin täysin siemauksin jokaisesta päivästä ja otan tunteesta kaiken irti. Olen talvi-ihminen ja etelän lumettomat kuratalvet ahdistivat. Täällä on toisin! Niin kauan kuin talvea vielä riittää, kuljen lumilla suksin tai lumikengin.

Lumikenkäily Ämmänvaaran rauhassa on kuin meditaatiota! Mieli lepää, kun nousun jälkeen edessä avautuu näkymät järvelle ja Pyhätunturille saakka.

Ämmänvaaran rinteellä mieli lepää



Kotavaaralla olen käynyt ennenkin, mutta vasta nyt kiipesin torniin talviaikaan. Kesäiset maisemat ovat upeat, mutta niin vain oli valkoiset maisematkin huikaisevan kauniit. Tikkaat tornin eri tasanteille on jyrkät ja nousu näkötorniin tapahtuu omalla vastuulla. Jos korkeanpaikan kammo vaivaa, niin jo ensimmäiseltä tasanteelta avautuu kauniit näkymät. Ja tällä tasanteella on myös vieraskirja, johon voi raapustaa omat puumerkkinsä. Kirjasta löytyy myös tietoa tornin vaiheista. Laavulla evästely kuuluu tietysti aina retkeen ja täälläkin siihen on mahdollisuus.
Paikka sijaitsee keskustasta vajaa 10 kilometriä kohti Sallaa, Puikkolan risteyksessä on opasteet näkötornille.

Kotavaara

Pyhä


Kotajärvi ja junarata Kemijärveltä Sallaan

Keskusta näkyy



Näissä varovasti!

Evästauko on paikallaan!

Kotavaaran näkötorni

Honkakankaan metsäpolulla käväisin maaliskuussa myöskin lumikengillä. Polkua oli kuljettu vain lyhyt alkupätkä, mutta sinnikkäästi jatkoin siitä koirani kanssa eteenpäin. Suuntasin umpisessa tulipaikalle, mutta se jäi yritykseksi. Lumi upotti ja eteneminen oli hikistä puuhaa. Lopulta palasin samoja jälkiä takaisin autolle ja päätin tulla kesällä uudestaan ;)

Kovin se meitä upottaa!


Kesällä uudelleen!

On jo huhtikuun loppu ja tuntuu kuin Kemijärvellä olisi paistanut aurinko lähes koko talven. Öisin on pakkasta ja päivällä päästään lämpöasteille. Lunta vielä riittää ja varmasti hiihtokelejäkin ainakin jonkin aikaa.



Mielenkiinnolla odotan kevään edistymistä ja seuraavaa vaihetta eli lintujen kevätmuuttoa ja jäidenlähtöä. Kun merkkitynnyri liikahtaa, alkaa tapahtua!



Teksti ja kuvat: Tytti Tuominen

Until ice breaks up


I feel like I am privileged because I am able to live in a place like this. It has not always been like that. I made a total turn around, left my life in southern Finland and move to Kemijärvi at the beginning of this year. And have I regret this decision? Not at all! This feeling of happiness carries me forward. At last I can experience real winter. There is a lot of snow, minus degrees, great possibilities for every kind of winter outdoor hobbies. And it seems that sun is shining almost every day! Here in the Lapland's lake district I am finally at home.

I am a real nature lover and in Kemijärvi I can enjoy all the outdoor activities I love most. When I step out from my home door I can walk to lake shore and go to swim in the summer. And in winter I may just put my skis on and go to ski on lake ice.

There is room for everyone!

During this winter I have visited different places. Ämmänvaara, a very new acquaintance for me, situated about 20 kilometres from town center is a perfect place for snowshoeing. It is a meditative moment when you reach the top of this hill and see the view in front of you. Lake Kemijärvi and far away Pyhä-Luosto national park's fells, it is like a painting ahead.

Up we go!

Snow mobiles far on the lake ice

Pyhä-Luosto fells

Lake Kemijärvi

If or should I say when you visit Kemijärvi you should also visit Kotavaara. It is about 10 kilometres from town and there on the top of the hill Kotavaara is an observation tower. I have climbed up in summer but now was my first time in the winter time. The ladder up is quite steep so you have to very careful while climbing. But when you are on the top, oh boy! The view, the landscape! It is so beautiful in summer but winter does not loose at all. White snow and green forest, blue sky and high fells on the north.

Kotavaara

On the top of Kotavaara


Be careful when climbing up!

Lean-to or laavu as we called it in Finnish

Kemijärvi town center

It's picnic time!

Pyhä fell area

More info here: Kotavaara observation tower

I also tried snowshoeing in Honkakangas forest trail. But there was very deep snow and no tracks at all so I had to turn back. Going forward was too heavy for me! I will come back here later when there is less snow...meaning summer ;)

Honkakangas forest trail 


Red sign on a tree trunk shows that path goes there...somewhere under heavy snow!

It is already April and when I  look back this winter, I could say the weather has been wonderful. Is it always like that, I do not know! My first winter here above the Arctic Circle has been great. More than I expected! And what comes next... Migratory birds will return to the north and ice breaks up. When the barrel with the orange flag moves, something big is happening!





Author: Tytti Tuominen



Kommentit

Suositut tekstit